Müllerbräu Hell
Helles-sarjan pohjustus täällä.
Müllerbräu Pfaffenhofen on Pfaffenhofen an der Ilmin kaupungista Münchenin ja Ingolstadtin välistä. Jos tämä kuulostaa tutulta sijainnin kuvaukselta, niin se johtuu siitä, että aiemmin maisteltu Scheyern on aivan tämän Pfaffenhofenin vieressä. Sieltä Hallertaun humalankasvatusalueen huudeilta. Pullo mainostaakin, että humalat on panimon omista viljelmistä. Näemmä Perleä, (Hallertauer) Traditionia ja (Spalter) Selectiä.
Panimo on baijerilaiseksi perinnepanimoksi suorastaan nuori, vain rapiat 240-vuotias. Silti panimo uhoaa "350-vuotiasta panimoperinnettä", sillä panimo on ollut olemassa jo vuodesta 1630 (josta on kyllä 391 vuotta, mutta ilmeisesti siellä ei ensimmäiseen 41 vuoteen osattu mitään mitä kannattaisi muistella...). Müllerien perheen omistuksessa panimo siis kuitenkin vasta 1775.
Varsin tyypillinen baijerilainen tapaus siis. Pitäjän oma vanha panimo, joka panee lähinnä lähialueen tarpeiksi. Tuotanto hyvin perinteistä hellesiä, dunkelia, pilsiä, weissia jne. Näemmä craft-paineessa on tehty kuitenkin uusmuotista pintahiivaakin. Itsenäinen panimo, kuuluu saksalaisten, itävältalaisten ja sveitsiläisten keskikokoisten itsenäisten panimoiden "liittoon" Brauringiin.
Hauska sivuhuomio muuten näistä saksalaisten perinnepanimojen "craftimmista" ale-kokeiluista: Kaikki mitä olen tässä bongaillut näyttävät olevan katkeroinneiltaan todella kevyitä, hellesin tapaisia, vaikka selvästi sellaiseen APA/(west coast)IPA-suuntaan on hapuiltu kuvausten perusteella. Ehkä se ei baijerilaisen perinnepanijan pokka kestä pistää 60 IBUa vaikka kuinka olisi muotia.
Päiväys 12.08.21
Hyvin vaalean keltainen, kirkas. Raikas, pilsner-maltainen leipä tuoksussa, ei oikein humalaa. Suunmyötäinen, helppo suussa. Yllättäen maussa humala onkin isommassa roolissa kuin tuoksussa. Maltaisuus on kyllä siellä taustalla, mutta kokonaisuus on varsin kuiva ja se korostaa humalointia. Mukava pirtsakka humala maultaan, joka pyörähtää kevyenä sitruksena jälkimaussa. Loppuu yllättävänkin katkerasti ja se katkeruus on vähän tylyhkö, ei nouse hienovaraisesti. Kevyttä metallisuutta esiintyy myös.
Tavallaan arvostan, että humalointi nousee esiin keskivertoa enemmän, kun sitä omaa humalan kasvatusta etiketissä mainostetaan. Silti, toivoisin sen tulevan aavistuksen pehmeämmin. Ei missään nimessä huono, mutta tippuu nyt kuitenkin neljänneksi viidestä.
Hell of a ranking
1. Paulaner Münchner Hell
2. Augustiner Lagerbier Hell
3. Chiemseer Hell
4. Müllerbräu Hell
5. Kloster-brauerei Scheyern Klosterbier Hell
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.