Helles
Mahrs Bräu, Saksa
4,9%
Helles
Loppukiri ja toiseksi kuudenneksi viimeinen. (Taas tuli kaksi lisää... tää ei lopu ikinä) Vuorossa kovin odotuksin Mahrs Bräun Helles, jonka olen olen arvioinut tölkkikamana 2019 tänne. Pien toi pieniä tölkkejä silloin maahan, näitä isompia kuulemma eivät tuo, eli joku eri maahantuoja. Tämä löytyi Ruoholahden cittarista, eikä ole siis ulkomailta tilattu. En tiedä kuka nykyään tuo maahan, asia ei selvinnyt pullosta. Olutharrastajien FB-ryhmässä huhuttiin, ettei cittarikaan ollut halunnut välittää väyläänsä toiselle k-kaupalle. Kaikenlaista. Noh, onneksi nyt koko on tämä puolilitrainen. Se on minimikoko tällaisille, pikkutölkistä jää lähinnä paha mieli.
Mahrsin kuuluisin tuote on toki samassa yllä linkitetyssä jutussa arvioimani suodattamaton "a U", jolle Ilta-Sanomien Ylänne räpsäisi vastikään hilpakat 95 pistettä, taitaa olla kovimmat pisteet mitä olen siellä nähnyt. Ei tämä helleskään silti mikään eilisen teeren olut ole vaikka suodattamaton kaveri onkin maineikkaampi.
Panimohan sijaitsee Bambergissa, joka on tunnettu enempi savuoluistaan. Bambergissa käydessäni en Mahrsilla käynyt, kun olin niin niiden savuoluiden pauloissa ja Mahrs oli vuorokauden vierailulla just eri puolella kuin ne muut. Jälkiviisaana olisi ehkä mielummin kannattanut käyttää aika Mahrsilla vierailuun kuin Frankenin panimomuseoon. Noh, ehtiihän tuonne, jos tästä nyt joskus virus tokenee.
Hyvin perinteinen panimo kuitenkin, 1670-luvulta asti. Uuden sukupolven myötä selvästi pienen uudistumisen alla. Oluihin tuskin kosketaan mutta brändiä on modernisoitu, yllä linkitetyssä valittelinkin miten vieraalta craft-skenen kanssa flirttailu tämmöisen panimon yhteydessä tuntuu.
Eli olut on hyväksi jo todettu, mutta katsotaan miten tuotos pärjää muiden rinnalla.
Päiväys 020621.
Hyvin vaalea, vähän samea. Tuoksu on mieto, mutta raikas, viljaa ja erittäin kevyttä mausteisuutta.
Kevyt, muttei vetinen. Onpas tasapaino just eikä melkein. Leipäistä ja viljaista mallasta ja pehmeästi nouseva katkero, joka taittuu juuri ennen kuin menisi "liiallisuuksiin". Yrttisyys leikittelee mukavasti jälkimaussa.
Valittelin taannoin tölkkiversiota turhan hiilihappoiseksi. Tässä pullokamassa sitä vaivaa ei tuntuisi olevan. Toinen tuopillinen kiitos.
Eipä tästä hirveästi valittamista itsenään, huipputuote. Aivan kärkeen verrattuna se ihan maagisin juotavuus silti uupuu, mutta kyseessä alkaa olla sellaisia tunteista ja planeetan asennosta johtuvia pikkueroja, että toisena päivänä olisi toisinpäin. Nostan Augustinerien väliin, müncheniläiset minua siitä rankaiskoot.
Hell of a ranking
1. Spaten Münchner Hell
2. Paulaner Münchner Hell
3. Weihenstephaner Original Hell
4. Ayinger Jahrhundert Bier
5. Augustiner Edelstoff
6. Mahrs Bräu Helles
7. Augustiner Lagerbier Hell
8. Tegernseer Hell
9. Cloudwater Helles
10. Chiemseer Hell
11. Sonnisaari Hyöky
12. Andechser Hell
13. FrauGruber Helles
14. Hacker-Pschorr Münchner Hell
15. FrauGruber 24/7
16. Neumarkter Lammsbräu Urstoff
17. Laitilan Kukko Helles
18. Müllerbräu Hell
19. Urban Chestnut Hopfenperle
20. Oettinger Helles
21. Löwenbräu Original
22. Weltenburger Kloster Hell
23. Hailuodon Laakeri
24. Stigbergets Ringöbräu Helles
25. Kloster-brauerei Scheyern Klosterbier Hell
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.