2023 - Kräft-lagerin vuosi! - osa 3

"Valitse kräft-lagerin vuosi -23, kun haluat ajaa kovaa!"

Vettä on Tiberissä virrannut, lageria on juotu. Tällä kertaa täysin kotimainen nelikko.

Stadin Panimo Stadin Black Lager

Enemmänkin tumman kuparin ruskea kuin musta. Kirkas. Kestävähkö vaahto.

Humalat on pinnassa. Raikasta greippiä, aavistus kuusenkerkkää, taustalta hento paahteinen aavistus: paahtutta ruisleipää.

Ohut, puhdas, kova alku, jota mallastyyny pehmentää.

Leipäistä makeaa mallasta, aavistus saaristolaislimppua, ihan hiven palanempaa maltaisuutta mielikuvituksen rajoilla. Siitä nopea nosto humaloinnin pariin, joka on jenkkityylisen greippinen ja raikas. Katkerot ovat selvät, mutta ei nyt mitään ipa-lukemia, hyvä puraisu ja jatkuvat pitkään jälkimaussa. Mallas pysyy kuitenkin kaverina. Jälkimakuun humala kääntyy pihkaisempaan suuntaan.

Ihan kiva, erittäin juotava, tarkkaa tyylimääritystä väistävä olut. Schwarzbieriksi ei tarpeeksi kuiva ja paahdetta uupuu ja humalointi ihan liian moderni, dunkeliksi ihan liian humaloitu ylipäätään. Jokin Dunkel/APA hybridi kai sitten. Black IPL? Musta tämä tosin ei ole lähimainkaan.

Ostettu panimon kaupasta. Varsin tuoretta siis.

Prykmestar Keller Teer

Kuulemma terva-arominen, mutta kyllä minun nenä vetää tätä paljon vahvemmin savun kuin tervan suuntaan.

Vaalea, tumman keltainen, samea. Kova hiilihappo työntää valtavan, suht kestävänkin vaahdon. 

Tuoksu on bamberg-henkistä savua ja taikinaista maltaisuutta. Yrttistä ja etäisesti siemenkorianterista saksahumalaa puskee myös. Raikas, savusta huolimatta. 

Kevyt, muttei vetinen. Alkuun terävä hiilihapon puraisu, jota seuraa makeahko, melkein hunajainen vaalea maltaisuus ja siihen makeutta korostava hento pyökkisavu. Katkerot jäävät hyvin hennoiksi, käväisevät näyttäytymässä ja tuovat mukanaan jotain rakuunan ja korianterin kaltaista yrttimausteisuutta jälkimakuun, joka muuten jatkaa hennon savun ja maltaan tunnelmissa. 

Raikas, helppo vetää. Hieman savuinen kellerbier (helles) varmaan tätä parhaimmin kuvaa. Kaipaisi vähän tukevampaa potkua katkeroista tasapainoksi. Alla on varmasti hyvin tasapainoinen kellerbier, mutta savu nyrjäyttää sitä makean puolelle. Hyvää kuitenkin. Tulee mieleen Schlenkerlan mieto Hansla-olut. 

Päiväyksen printti on keskeltä kahti, eikä saa selvää. Jotain -23. Ostettu kuitenkin panimon emopanimon kaupasta, eli StaPalta tämäkin, niin suht tuoretta lie.

Hagström Groß Pilsner

Kaurismäen Arvottomien hahmosta nimensä saava Hagström-kiertolainen teki toisen oluensa ja lähti trendien harjalle Kräft-lagerin vuoteen 2023! Viime syksynä ensimmäisen, hyvin kuivan Olarilla tehdyn west coast IPAn ulos puskenut vanha olutveijaritrio Juntunen-Sysilä-Nyfors ei jäänyt lepäilemään laakereilla vaan kiihdytti vauhtia lagerilla. Tällä kertaa valmistettu Oulussa Sonnisaarella, johon etenkin Juntus-kolmanneksella on tiiviit suhteet.

Kolmikon reseptinikkarina toimii varmaankin itseoikeutetusti pitkän panimouran tehnyt Ilkka Sysilä, mutta muutkin osapuolet lienevät ideoitaan antaneet. Olut on "Groß Pilsner" eli niin iso pilsner, että se paukkuu tyylirajoista yli, mutta "ei vielä imperialin puolelle". 6,5% saksalainen pils ei mene oikein heller bockistakaan, sillä katkeroita on tykitelty sekaan 80 IBUn edestä.

Vähäeleisessä lanseeraustilaisuudessa Roudaribaari Ihmeessä maisteltu ilmatteeksi. 

Olut on suodattamaton, mutta siihen nähden melko kirkas. Pientä sameutta toki. Kaunis, tiivis parin sormen vaahto, joka jättää komean pitsin lasiin. Tuoksu on hyvin saksalainen, mitä selittänee täysin saksalainen humalointi (Magnum, Hallertauer Mittelfrüh ja Tettnanger). Yrttiä puskee. Hillitysti kuitenkin, sillä kuivahumalointia tähän ei ole tehty. Sen tukena runsaasti vaaleaa ohraleipäistä mallasta. Puhtaasti pilsmallaspohja tässä siis.

Puhdas on, Sonnisaaressa onkin yleensä taso varsin moitteeton. Suussa ensimmäisenä tuntuu muhkeus, tämä ei ole mikään kevytolut. Viljainen maltaisuus määrää makeutensa kanssa ensishokkina niin, että odottelemani katkeropaukku meinaa jäädä sen jalkoihin. Vahvoja vaaleita lagereita kovin usein vaivaava alkoholisuus ei onneksi tule esiin millään tavalla. Katkero toki tuntuu jälkimaussa pitkällisenä ja voimakkaana karheutena ja mitä enemmän olutta juo, sitä enemmän se sinne kasvaa. Kokonaisuus on muhkeudestaan huolimatta sen verran kuivan rapsakka, että juotavuus on erinomainen. Toinen lasillinen maistuu vielä ensimmäistä paremmalta.

Varsin ensiluokkaista kamaahan tämäkin on. West coast Hagströmiä kävin useamman kerran tipottelemassa, eiköhän tätäkin ainakin pari mene lopputalven mittaan jos vain kegeissä riittää.

Muutama tällainen lisää, niin Hagströmistähän alkaa tulla sellainen laatuleima. Kolmas olut olikin mahdollisesti jo pilkkeenä ainakin osassa kolmikon silmäkulmia.

Tätä muuten saa just nyt Helsingistä Ihmeestä ja Oulusta Leskisestä. Muiksi tuleviksi paikoiksi mainittiin ainakin PK-seudulta Juova, Olarin panimobaari ja Panema, Turusta Skaal, Kuopijosta Malja ja Tampereellekin johonkin oli menossa, mutta meni ohi korvain, kuten varmaan pari muutakin paikkaa.

RPS Fahrenheit 65° Cold IPA

Mualiman napapiirillä lähteneet tekemään India Pale Lageria. Nimi juontaa nimensä käymislämmöstä, eli 18:ssa sivistyneen maailman celsius-yksikössä pohjahiivalla käytetty lager. Eli ns. liian lämpimässä "tavalliselle" pohjahiivalle. Kehotetaan nauttimaan jääkylmänä. Noh, join sitten suoraan jääkaapista. Sehän tietysti peittää kovimmat maut, mutta tehdään niin kuin neuvotaan.

Kokkareinen kestävä vaahto. Varsin samea, tummankeltainen olut. Kevyttä raakaa taikinaisuutta tuoksussa vaivana. Ekuanot ja Talus humalina. Taluksen rasvaisehko kookos tuleekin läpi. Jotenkin se on siivompi kookos kuin siinä Sabrossa, millä monia nykyoluita tykätään pilata. Muuten aika trooppista hetelmää täynnä tuoksu, mangoa, limeäkin irtoaa. "Väärinkäytetystä" hiivasta ei tunnu irtoavan mitään ihmeellisiä tunnelmia, tosin jos sieltä jotain hedelmäisyyttä tulee niin sotkeutunee tuohon humalan kirjoon. Lämmetessä alkaa nousta epämiellyttävämpi märän pahvin sekainen tunkkaisuus läpi, ilmankos kehotettiin kylmänä juomaan.

Kevyt, vetisen rajoilla. Hedelmäinen maku määrää ja kääntää sitten melko tylysti esiin iskevään katkeroon. Puraisu ei ole niinkään raikas kuin karkea. Mielenkiintoinen kookoksen sävyttämä hedelmäisyys jatkaa jälkimakuun, mutta se loppuu melko nopeasti lukuunottamatta hartsista karkeaa katkeroa joka jää suuhun pitkäksi aikaa. Se maistui suussa vielä tuntia myöhemmin. 

Ihan jees kylmänä. Katkerot kaipaisivat joko vähän runkoa tuekseen tai sitten niitä pitäisi vähän hillitä. Nyt tasapaino jää epämiellyttävissä määrin katkeron komennettavaksi ja se käy parhaan nautinnon tielle koko tölkin kanssa. 

Koko vuoden kräft-lager-skaala

1. Kahakka Dry Hopped Lager
2. Hagström Groß Pilsner
3. Whiplash Blue Ghosts
4. Stadin Black Lager
5. Great Notion Ledge Bier
6. Maku Horisontti Pils
7. Prykmestar Keller Teer
8. Hiisi Päivä Bock
9. Fuerst Wiacek Berliner Landbier
10. CoolHead Vamos!
11. Orava Brewing Pils? Yes Plz!
12. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA