2023 - Kräft-lagerin vuosi! - osa 5

Kräft-lagerin vuosi -23, tuo olutblogausten Timo Jutila.

Tällä kertaa kräft-lagerin vuodessa Amerikan reissun (raportti tulossa) tuliaisia ja pari jo kuukausi sitten maistettua muuta.

Suarez Family Qualify Pils

Craft Beer Helsinki Wanha Satama -festarilla törmäsin joka festarilla kiertävään tikkeriin Keskisarjan Janneen ja tuli New Yorkin matka tietysti puheeksi. Janne vinkkasi, että kräft-lagerin vuoden tiimoilta kannattaisi pitää silmä kovana Suarez Family -panimon tuotteiden varalta rapakon tuolla puolen. Hyvä vinkki, kiitos!

Onkin mielenkiintoinen panimo. Hudsonin yläjuoksulla pikkuruisessa Livinstonin pitäjässä pyörii pieni 2016 avattu panimo, jolla on sellainen vielä 15 vuotta sitten panimoiden paljon uhoama, mutta kovin usein realiteettien lannistama linja, että tehdään vain sitä mihin itse uskotaan. Toisin sanoen Suarez Family eivät esim. tee IPAa tai seuraa muutenkaan robottina kuumimpia trendejä. 

Kaiken lisäksi oluet ovat pääsääntöisesti mietoja juomaoluita ja vaikka maustetumpiakin kokeiluita löytyy, päätuotteet ovat juuri puhtaita lagereita. Suarezin oluentekijä Dan Suarez on hankkinut kannuksensa Hill Farmsteadilla, yhdellä USA:n arvostetuimmalla panimolla. Hill Farmsteadin tapaan Suarezillakaan ei tunnu olevan valtava kasvu ja rikastuminen ensimmäisenä mielessä, vaan olut. Semmosta pitää arvostaa. Brewing Industry Guidella oli tänä keväänä hyvä pitkä juttu panimosta. Suosittelen lukemaan jos kiinnostaa yhtään.

The Grand Delancey olutbaari Lower East Sidella möi olutta mukaan ja vieläpä aika siedettäviin hintoihin. Nappasin sieltä kaksi Suarezin olutta kyytiin kun oli ensimmäinen paikka missä tuli vastaan. Humaloidun saksalaistyylisen Qualify Pilsin ja tsekkityylisen tumman lagerin River Black Lager.  Ikää molemmilla neljän kuukauden molemmin puolin juomishetkellä. Maineessa pikkupanimo selvästi on, sillä bongasin samoja tuotteita muistakin New Yorkin kaupoista myöhemmin. 

Se panimosta. Katsotaas olutta.

Käsittämättömästi tölkissä ei ole alkoholiprosenttia. Ilmeisesti 5,5%

Kaunis vaalean kultainen. Hyvä kestävä vaahto. Aivan pieni häivähdys utua.

Hyvin raikas erinomaisen saksalaisen pilsin tuoksu. Mausteista ja kukkaista humalointia, kuivattua ruohoa, aavistus pippurisuutta, erittäin kevyttää... seljankukkaa? Jotain sellasta. Vääntää aluksi vähän kumisuudenkin puolelle, muttei negatiivisessa mielessä. Paahtoleipäistä pilsner-mallasta tukena. Aivan hitunen rikkiä, jonka pilsissä sallii.

Kuiva kuin mikä. Kevyt, muttei vetinen. Humala puraisee oikeastaan välittömästi ja mausteinen katkero jatkuu loppuun asti. Se ei kuitenkaan mitään IPA-katkeroa ole, vaan purenta on aisoissa kuin hammasraudoilla hoidettuna. Ohraleipäinen, viljainen mallas muljahtaa sekaan vasta toisessa aallossa ja tukee katkeroa. Jälkimaussa tulee paahtoleipäisempiä murahduksia. Puhdas, erittäin selkeälinjainen olut. Hieno tasapaino, jossa yksinkertaiset ainesosat saavat molemmat vuoroittain tilaa, vaikka katkeroinnilla onkin päärooli.

No nih. Aivan ensiluokkainen pils. Parempaa varten täytyy lähteä... noh, Saksaan tai Tsekkiin. Eli tätä nyt ehkä Amerikoista vasiten kannata hilata jos vain hyvän pilsin haluaa, mutta amerikkalaisena olisin hyvinkin tyytyväinen, että tämmöistä saa myös kotitonteilta tuoreena. Kärkipaikalle!

Suarez Family River Black Lager

Seuraavaksi sitten tummempaa lageria. Livingstonissa on haettu tsekkiläistä cerne pivo tyyliä, eli sitä tutumpaa tmávea mustempaa versiota tummasta tsekkilagerista. Ei taaskaan voltteja tölkissä, kyllä olis Valviralle töitä. 4,4% näkyy olevan internetin mukaan.

Hyvin tumman ruskea, lähes pikimusta olut. Ok, kestävähkö beige vaahto.

Mukavaa karamellisuutta tuoksussa, suorastaan sellaista brittityylistä, kun humalan aromit yhdistyvät mukaan. Saaristolaisleipää ja hento paahdekin. Kaakaojauhetta. Kukkaista humalaa, jalohumalien suunnalta lienee. Raikas. Lämmettyä tuoksuun ilmaantuu vähän epätasapainoisempi meno, jossa humalan kukkaisuus yhdistyy jotenkin vähän etovasti makeaan karamelliin.

Kuiva. Hitusen kovahko. Maku on yksioikoisempi kuin tuoksu. Katkeron puraisu aika selkeä, schwarzbiermäinen, eikä tuoksussa loistanut mallas pääse oikein sen alta esiin. Aika tuntuva hiilihappoisuus tukee sitä. Paahdetta kuitenkin maltaasta. Vähän kärtsännyttä ohrarieskaa. Karamelli selvästi loivempi kuin tuoksussa. Jonkinlainen välimalli saksalaisen schwarzbierin ja tsekki-cernen välillä. Loppuu aika nopeasti ja hento jälkimaku on lähinnä kevyttä pihkaista humalaa ja katkeroa. Kuiva lopetuskin. Erittäin juotava. Lämmettyään pehmenee jonkin verran ja mallas pääsee hiukan paremmin esiin.

Loistavan pilsin jälkeen vähän pettymys, mutta oikein jees olut kyllä lajissaan. Itse vain toivoisin tällaisilta aina lisää pehmeyttä.

Verdant Helles

Verdant on Penrynistä Cornwallista kotoisin oleva brittiläinen craft-pumppu. Näemmä koronavuosina muuttanut Penryniin viereisestä Falmouthista. Jostain syystä tämä menee minulla aina sekaisin Vibrant Forestin kanssa joka on myös saaren etelärannikolta, mutta idempää. 

Verdant on enempi moderneista tyyleistä, etenkin Putty (hazy) DIPAsta ja Headband pale alestaan tunnettu. Mutta niinpä ovat rykäisseet ulos myös hellesin. Etikettikin varsinainen retrolagerin leima. Löysin tämän joko K-supermarketin erikoishyllystä tai Pienestä, unohdin jo, mutta oli miten oli: KRÄFT-lagerin vuoteen tämä käy enemmän!

Kirkas, erittäin vaalea keltainen. Kaunis valkoinen vaahto, joka tosin hupeni vauhdilla jo sillä aikaa kun yritin hämärässä saada järjellistä kuvaa. Ulkonäkö varsin kunnossa siis.

Tuoksu raikas pirteän kukkainen tuoksu, hieman kepeän hunajainenkin. Kääntyy hieman korianterinsiemeneen päin sitten. Pelkkää Hallertauta kuitenkin humalana, niin hieno tuoksu pumpattu siitä esiin.

Suussa kevyt, erittäin kaadettava, olematta lällysti vetinen. Pilsner-mallasta, viljaisuutta, kevyttä paahtoleipää. Sen kaveriksi nousee selkeä, mutta hienosti tasapainoinen humalointi. Katkero tuntuu, puraiseekin, mutta ei vie juotavuutta. Puhdas ja virheetön kuin juuri satanut lumi.

Mainio, suorastaan golf-taputusten arvoinen suoritus. Tämä olisi 2019 Helles-keväässä noussut tosi koville sijoille. Hyvin nytkin. Hävyttömän hintainenhan tämä hellesiksi toki oli, mutta niinhän nämä craft-kilkkeet tuppaavat olemaan.

Maku Kuura IPL

Maku pöräytti ilmoille oikein ei-kauppavahvuisen (6,2%) India Pale Lagerin. Maistoin tätä jo hanasta taannoin ja ihan tykkäsin. Ei vain tullut tarkemmin arvioitua vaikka piti. Jäin nimittäin turvastani kiinni Triplan minifestareilla kun siellä oli tuttuja. Ihmiset, aina hyvän nörtteilyn tiellä. Makun Juho halusi sitten toimittaa näytteenä tölkitetyn version. Eikun maistoon. Ilmainen näyte siis. Suht tuoretta tietysti, tölkitetty käsittääkseni tammikuun lopulla eli pari kk ikää maistaessa.

Kultainen olut, kevyt utu seikkailee seassa, mutta melko kirkashan tämä on. Tuoksu on aika hento tällaiseksi. Vähän trooppista makeampaa hedelmää tai marjaa, greipin häive ja jonkinlainen havuisuuden haamukin siellä on. Kevyttä muovailuvahaakin ja hapettunutta käryä. Ei onneksi häiriöksi asti, mutta pirteyttä se vähän demppaa.

Suussa täyteläinen, mutta juotava. Mukavan maltainen ensi kosketus, johon nopeasti hyökkää mukaan melko lime-greippinen humala, joka kääntyy pihkaisemmaksi kun maku etenee. Tuntuva katkeron puraisu, joka jatkaa greippilinjaa hyvän tovin jälkimakuun. Rinnalla kulkee leipäistä makeutta. 

Ihan toimiva olut. Reippaampaa tuoksua kaipaisin ja vähän raikkaampi voisi kaikkinensa olla. Hieman tässä aistii, että olisiko jo nyt happi tästä parhaan elämän telonut. Silti siis oikein terhakka ja joisin mielelläni toisenkin valittelematta. 

Koko vuoden kräft-lager-skaala

1. Suarez Family Qualify Pils
2. Himo Tumma Tunti
3. Kahakka Dry Hopped Lager
4. Hagström Groß Pilsner
5. Verdant Helles
6. Whiplash Blue Ghosts
7. Suarez Family River Black Lager
8. Stadin Black Lager
9. Great Notion Ledge Bier
10. Maku Horisontti Pils
11. Prykmestar Keller Teer
12. FUKKNICE Eka Kalja
13. Hiisi Päivä Bock
14. Laitila Mosaic Lager
15. Fuerst Wiacek Berliner Landbier
16. Maku Kuura IPL
17. CoolHead Vamos!
18. Orava Brewing Pils? Yes Plz!
19. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA

(huom. setissä ei ole ollut vielä yhtään oikeasti huonoa olutta, vähän epätasapainoisia vain, joten listan alapäästäkin kannattaa maistella)