2023 - Kräft-lagerin vuosi - osa 9

Newbarns Super Gold

Käväisin taannoin Pienessä ja Hämeen Erkki löi tällaisen kouraan maistiaiseksi. Korruptionäyte siis. Noh, maistetaan. Itselleni uusi nuori panimo, perustettu 2019 ja toimii Skotlannin Edinburghissa. Perustajilla on taustaa aika kovissa brittipanimoissa kuten Kernelissä, Sirenissä ja Beavertownissa. Kertoo olevansa "klassisten tyylien inspiroima". Katellaan.

Tölkki on hauska. Tässä on sellaista 1960-70-lukujen premium-lagereiden retrohenkeä, paljon kultaa ja nimikin Super Gold on retrohtava. Klassiset palkintomitalitkin etiketissä on, tosin ei ne mistään kilpailuista ole, kunhan kuuluvat asiaan. Panimo kertookin että etiketit perustuu vanhoista lasinalusista löydettyihin logoihin.

Tuoksuu niin sanotusti oluelle, sillä tavoin kuin myös ei oluenharrastaja määrittelisi sen. Hyvä, raikas, hieman keksimäinen maltaisuus. Hyvin saksalainen fiilis, jonka tukena pirteää aika hedelmäistä brittihumalaa.

Pehmeä, kierähtää vähän vetisen puolella, mutta nousee sieltä katkeroinnin kanssa ylös. Se tuntuukin aika tymäkältä ensi alkuun, ottaa toisen hörpyn tyyntyä. Viljainen mallas on ensikosketuksessa ja taustalla, mutta katkero kyllä hallitsee kokonaisuutta, sellaiseen saksalaisen pilsin malliin. Loppu on lyhyt, kuiva ja jättää suun puhtaaksi, mitä nyt kevyt yrttinen jälkimaku siellä pyörii.

Erittäin jees, yläpuolikkaaseen.

RPS Naughty Brgr Ja Puita!

Kuopio on siitä ovela pitäjä, että siellä on kaksi täyspainoista* panimoa, joista molemmat onnistuvat olemaan kaupungin toiseksi parhaita. Niistä parempi/huonompi RPS on tehnyt Naughty Brgr -ketjun kanssa oluen. Nimeksi on valikoitunut joku sisäpiirin läppä "Ja Puita!" jota sitten selitellään takaetiketissä, että milloin sitä voi käyttää. Ilmeisesti burgeriukko Herlevi on hokenut sitä tv-ohjelmassaan, mitä en ole katsonut. Vähän kyllä sen sortin sisäpiirin juttu, joka ei selittämällä parane. 

Juicy eli mehuinen lager kuulemma, mitä se nyt sitten tarkoittaakin. Oletan, että juicylla haetaan jotain yhtymäkohtaa mehukalja-ipoihin. Mehuisuutta se nyt ainakin lupaa odottaa, kun takapuolella vielä sanotaan että "mehukas ja raikas lager olut". Päiväys ensi vuoden kesäkuulla, niin oletan vuoden päiväyksen ja silloin tämä olisi n. 3kk vanhaa, eli aika tuoretta.

Kultainen sameahko olut. Vaahtoaa niin maan pirusti, että meinaa yllättää. Komea kokkareinen vaahtopää siihen muodostuukin.

Tuoksu ei nyt ihan hirveän mehuiselta vaikuta. Hedelmää siellä kyllä on, mutta aika hillitysti. Limemäistä sitrusta etenkin, pientä mausteisuutta myös, korianteria. Pientä hapettunutta pahvin käryä taustalla, onneksi vähän, mutta liekö hapen suuhun mennyt parhaat humaloinnitkin...

Kova, todella purevan hiilihappoinen runko, eli juuri sellaista mitä ei miltään mehukkaaksi väitetyltä kaipaa. Siinäpä lie vaahdon runsaudenkin syy. Sellaista tölkissä jälkikäyneen oluen tylyä kuivuutta oluessa ei ollut, mutta vähänhän tämä siihen suuntaan tuntuisi taittuneen. Maku melko lagermaisen kuulas, passiohedelmää hieman, appelsiiniakin. Mallas ei juuri nouse, pientä ohraleipää sentään. Katkerot iskevät turhankin tylysti hiilihapon tukemana, juotavuus kärsii. Onneksi olutta saa heiluttelemalla vähän väljähdytettyä, jolloin meno paranee selvästi.

Tyly hiilihappoisuus ja pieni pahvi teloo muuten ihan menevän oluen. Mehuista tämä ei siis ole. Kyllähän tämän juo, mutta kehua ei ihan kauheasti voi.

Moon Lark Bench

Puolalainen panimo, joka muistaakseni ennestään tuntematon itselleni.   

Kaunis etiketti. Kaunis on olutkin, kultainen ja kirkkaahko. Tuhti tuoksu. Oudosti onnistuu olemaan lihaisan timjami-yrttinen, mutta silti raikas ja kutsuva.

Loistava tasapaino juotavuudessa. Helppo vetää, muttei liian vetinen. Olut ottaa koppia suun laidasta hiilareillaan ja kevyellä katkerolla juuri lopussa. Sen verran, että uutta hörppyä kaataa mielellään sisään hyvinkin pian. Maussa mausteyrttinen humala on kivasti pinnassa ja ohraleipämallas tulee jälkijunassa tukemaan. Lievää asiaankuuluvaa diasetyyliäkin on. Loppu kuitenkin kuiva ja katkeron pureman tukema, kuten sanottua. 

Erittäin onnistunut tsekkipils, jos aika vahva lajissaan (5,6%). Ei valittamista muuten. Hyvää!

Koko vuoden kräft-lager-skaala

1. Suarez Family Qualify Pils
2. Himo Tumma Tunti
3. Salama Riwaka Pils
4. Kahakka Dry Hopped Lager
5. Mufloni Mosaic Lager
6. Hagström Groß Pilsner
7. Schilling Modernism
8. Olarin China White
9. Verdant Helles
10. Whiplash Blue Ghosts
11. Newbarns Super Gold
12. Moon Lark Bench
12. Olarin Pronto? Prego!
13. Suarez Family River Black Lager
14. Stadin Black Lager
15. Great Notion Ledge Bier
16. Maku Horisontti Pils
17. Tuju Assmonkey
18. Prykmestar Keller Teer
19. Stigbergets Vinterbloss
20. FUKKNICE Eka Kalja
21. Mallassepät Solita Soliday
22. Hiisi Päivä Bock
23. Laitila Mosaic Lager
24. RPS Naughty Brgr Ja Puita!
25. Kimito Rye Rauch Lager
26. Etko/Salama Lubricator Doppelbock
27. Fuerst Wiacek Berliner Landbier
28. Maku Kuura IPL
29. CoolHead Czech Please!
30. CoolHead Vamos!
31. Naïlo Czechmate
32. Mylläri Svejk
33. Orava Brewing Pils? Yes Plz!
34. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA

(huom. setissä ei ole ollut vieläkään yhtään kunnolla huonoa olutta, vähän epätasapainoisia tai tunkkaisia vain, joten listan alapäästäkin kannattaa maistella rohkeasti)

*Alahovi tekee oluitaan vähän milloin (ja miten) sattuu niin sitä ei lasketa