Alkoholipoliittinen linjaukseni...

 ...jos olisin diktaattori.

Suomessahan on ongelma, että ei kelpaa vapaa talous, mutta ei kelpaa monopolikaan. Koska saatavuus ja terveyshaitat ja valikoiman huonous ja valinnan vapaus. Sitä paitsi entäs verorahat ja oma napa, entäs ne? Kuka muistaa oman navan!?

Näin vasta nostetun alkoholirajan kunniaksi ajattelin kertoa ratkaisuni tähän asiaan. Koska tämä ratkaisu vaatii aika kohtuuttomia toimenpiteitä, täytyy olettaa, että minusta on tullut valtion itsevaltias diktaattori, jotta mitään tällaista voidaan saada aikaiseksi. Ja koska tällainen oletus on, niin ihan tottumuksen vuoksi pidetään rangaistuksetkin sitten vanhalla kunnon diktatuurilinjalla. 

---

Alkoholipolitiikkani olisi suorasukaista. Ensinnäkin jokaiselle kansalaiselle asennettaisiin käteen seurantasiru, jota voisi hyödyntää myös alkoholin käytön seurannassa. Ei sellainen vielä teknisesti mahdollista ole, mutta sen kehittäminen kivasti nostaisi ohjelmisto- ja siruteollisuutta uudelle tasolle. Uusi Nokia. Ihan piruuttani antaisin sirulle koodinumeroksi 666, jotta voisi hihitellä kun uskovaisilla salaliittoteoreetikoilla nuppi tutisee.

Alkoholijuomia saisi rontata kotiin vapaasti kaupoista ilman mitään vahvuusrajoituksia ja myös valmistaa ihan itse niin kuin haluaa. Ja kun sanon vapaasti, tarkoitan, että periaatteessa ilmaiseksi. Valtio ei maksa, mutta veloitus hoituukin sirun avulla vasta juodessa. Pirusiru seuraisi juotuja määriä ja hinta laskutettaisiin livenä niin, että se nousisi jyrkällä progressiolla jokaista nautittua annosta kohti. Annos määriteltäisiin yhdeksi puolen litran tuopiksi 5% juomaa, ja siitä sitten suhteessa muihin juomiin. Vuorokauden ensimmäinen annos olisi puoli-ilmainen, sanotaan vaikka kymmenesosa promillea kuukauden bruttotuloista, eli kolmen tonnin palkalla 30 senttiä. Tästä sitten jyrkentäen eteenpäin. Vuorokauden kymmenes annos raappaisi kuukauden tuloista puolet pois. Yhdestoista tyhjentäisi tilit kokonaan. Myös ne Cayman-saarten tilit. Näin alkoholi olisi hyvinkin halpaa, kunhan ei rupea liioittelemaan. Myös pitkittyneestä pikkutissuttelusta tulisi eskaloituva vero, eli taukopäiviä pitäisi pitää.

Baaritoimintaa edistettäisiin niin, että luvalla toimivissa baareissa kaksi ensimmäistä annosta saisi valtion piikkiin, mutta sen jälkeen progressio toimisi kuin kotioloissa. Viralliset baarit saisivat olla sellaisia kuin baarinpitäjä haluaa, mutta englantilais- ja irlantilaistyylisten pubien lupahakemukset menisivät pikakaistalla. Lisäksi baarin tyylistä riippumatta tarjolla tulisi olla aina cask-olutta Suuren Johtajan vierailun varalta. Paitsi karaokebaareissa, joissa ei saisi myydä kuin saunalämmintä lonkeroa.

Ihan ilman iloa tai vankkasuomalaista riekkumista ei toki tarvitsisi olla, sillä Suuri Johtaja on myös Riemukas Johtaja. Jokaisella kansalaisella olisi yksi räkäkänni-merkki vuodessa. Sillä pääsisi valituissa baareissa rajattuun 24/7-kännihuoneeseen, jossa ei olisi rajoituksia tai valomerkkiä. Siellä voisi sitten kiskoa niin pitkään kuin pysyy tolpillaan tai poistuu, alimmalla hinnalla koko aika. Ne, jotka selviäisivät hengissä ulos, voisivat taas aikaisintaan vuoden päästä käyttää uuden merkin. Kaikkialla ei tietysti ole baareja tarjolla, niin kotioloissa dokailu vapautuisi merkillä siihen asti, että menee nukkumaan. Vuoden merkin käyttämättä jättämisestä palkittaisiin kuukaudeksi yhdellä ilmaisella progressiotasolla, ilmaisella lounaalla tai valtion raittiusmitalilla. Itse saisi valita. Ihan hieno se mitalikin olisi.

Kännihuoneita lukuunottamatta baarit menisivät kiinni noin yhdeltä yöllä, sillä myöhemmin aamuyöllä ei ole baarissa mitään hyvää kenellekään koskaan tapahtunut ja henkilökuntaakin turha siellä roikottaa. Jos haluaa olla pidempään baarissa, sinne voi mennä aikaisemmin. Valomerkin aikaan poistuvat joko käyttäytyisivät hyvin ja asiallisesti tai ammuttaisiin ilman oikeudenkäyntiä.

Muutenkin kuolemanrangaistuksia tulisi tietysti kylvää, ei kansa diktatuurin ruodussa pysy kuin pelolla.

Jos sirumaksamista tai progressiota jotenkin yritettäisiin kiertää, kiertäjä ammuttaisiin ilman oikeudenkäyntiä.

Jos baarissa olisi likaiset hanat, henkilökunta ammuttaisiin ilman oikeudenkäyntiä.

Kaikki rähisemään, kusipäitsemään ja tai muuten väkivaltaiseksi ajautuvat, omaa käyttäytymistään humalpäissään hillitsemättömät ja silti idioottimaisuuttaan juopottelevat dillet baareissa ja eritoten kodeissa ammuttaisiin ilman oikeudenkäyntiä. Lapsikodeissa riehuvia ammuttaisiin vatsaan.

Alkoholista saisi kieltäytyä ja jos joku siitä kieltäytymisestä alkaisi naljailemaan, naljailija ammuttaisiin ilman oikeudenkäyntiä. Sellaisia vajaapäisiä toksisia pässejä ei tarvitse kenenkään kuunnella.

Karaokebaarin perustaminen sallittaisiin, mutta vahvasti pitkitetyin lupasäännöksin. Karaoken laulaminen muualla kuin äänieristetyssä spesialistibaarissa olisi tietysti tuomittavaa ja rangaistuksen arvannettekin jo. 

Kaikille alkoholilakien vuoksi ammutuille merkittäisiin tilastoihin kuolemansyyksi alkoholi, niin raittiuspiiritkin pysyisivät tyytyväisinä kun voisivat edelleen kauhistella viinan kiroja ja tuntea itsensä paremmiksi ihmisiksi.

---

Kirjoittaja ei oikeasti kannata kuolemantuomiota, ruumiillista kuritusta tai diktatuureja ja sietää karaokenkin olemassolon pitkin hampain.